perjantai 29. tammikuuta 2010

Ilmalämpöpumppuun pettynyt

En tiedä olenko vielä kirjoittanut aiheesta, josta mieheni on nyt paasannut syksystä lähtien. Edellisvuoden syksyllä innostuimme maalämpöpumpusta sen rahaa säästävien ominaisuuksien takia. Maalämpöpumppu ei itse maksa paljoakaan, moottori maksaa pari tuhatta ja muut osat ovat ikuisia. Sen markkinoidaan maksavan itsensä takaisin useassa vuodessa. IVT maalämpö oli se mihin päätyttiin, sillä meillä on tarve kuumalle käyttövedelle ja IVT maalämpö Greenlinen mallisto pystyy valmistamaan markkinoiden kuuminta tällä hetkellä. Maalämpöpumppu oli siis hyvin onnistunut valinta ja siitä innostuneena päätimme ottaa mökille ilmalämpöpumpun. Samaisesta syystä, eli sähkön kulutuksen pienentämiseksi.

Näin ei ole käynyt ja tämä sapettaa suuresti miestäni. Itse asiassa sähkön kulutus mökillämme kasvoi 400 eurolla viime vuonna. Nyt näin uutisen, jonka mukaan kuluttajaneuvojille on tullut ennätysmäärä valituksia ilmalämpöpumpuista. Pitkä pakkasjakso on ilmeisesti hyydyttänyt ilmalämpöpumput tai ainakaan niiden omistajat eivät koe saavansa pumpusta sellaista tehoa irti kuin mitä pumpun markkinoinnissa on luvattu. Maalämpöpumpun kanssa meillä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia, mutta ilmalämpöpumpun kanssa olemme lyöneet päätämme seinään saman asian kanssa.

Kuluttajaviranomaisten mukaan huonoimmassa skenaariossa koko ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö on voinut mennä umpijäähän. Ellei ilmalämpöpumppu muutamasta korjauksesta huolimattakaan ryhdy pelittämään, on näissä tilanteissa saanut purkaa kaupan. Kuluttajalehdessä oli artikkeli aiheesta ja sen mukaan viime vuoden aikana tuli 450 yhteydenottoa lämpöpumpuista ja kuluttajariitalautakuntaan näistä jutuista meni 70.
Eli oma kokemus on se, että myyntimiehen puheisiin ei pidä luottaa. Sääliksi käy niitä, jotka ovat ajatelleet hoitavansa talon koko lämmityksen ilmalämpöpumpuilla, sillä nyt kun pakkasta on ollut yli 10 astetta jo monena päivänä putkeen, ei ilmalämpöpumppu vaan oman kokemukseni mukaan pidä taloa riittävän lämpimänä.

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Istuminen on epäterveellistä

Luin tänään mielenkiintoisen artikkelin liiallisesta istumisesta. Artikkeli on oivallinen motivaattori tulevaa matkaani silmällä pitäen. Artikkelissa käsiteltiin sitä, miten liiallinen istuminen typistää elämää. Australialaisten tekemän tutkimuksen mukaan television katselu typistää elinvuosia. Tutkimuksessa seurattiin miltei 9 000 terveen miehen ja naisen television katselua ja sen yhteyttä kuolemaan seitsemän vuoden aikana. Tulokset olivat hämmästyttäviä. Tutkijoiden mukaan jokainen päivittäinen television edessä istuttu tunti lisäsi sydän- ja verisuonitautikuoleman riskiä 20 %. Eli yli neljä tuntia päivässä televisiota katselevalla on liki puolet suurempi riski kuolla kuin alle kaksi tuntia telkkua katselevalla. Sydän ja verisuonitautiin kuoleminen oli jopa 80 % todennäköisempi.

Mielenkiintoista oli se, että kytkös televisionkatselun ja menehtymisen välille löytyi vaikka verenpaine, tupakointi, kolesteroli, ruokavalio, vyötärönympärys ja vapaa-ajan harrastukset otettiin huomioon. Tutkijoiden mukaan ongelmana on istuminen eli myös sekä työpöydän että tietokoneen ääressä istuminen saattaa olla terveysriski.

Eli aktiiviloma Bulgariassa tulee tarpeeseen :). Ja sitä ennen kannattaa ehkä valita hyvä sohva. Löysin sisustajansohva-nimisen sivuston, jossa oli hyvä opas sohvan valitsemiseen. Suosittelen sitä meille kaikille sohvaperunoille.

Svealta saa lainaa helposti

Lainaa hakeva huomaa usein eksyvänsä viidakkoon. Lainaa tarjoaa moni rahoitusalan yritys ja lainoja on vaikea vertailla keskenään, sillä todellisia vuosikorkoja ei vielä kovin moni uudesta laista huolimatta selvästi tuo julki. SveaDirekt tarjoaa nyt lainaa helposti. Tai on se kai jo pitempään tarjonnut mutta itse törmäsin siihen vasta nyt kun etsin sopivaa matkaluottoa netistä.

Kyseessä on siis Svean kulutusluotto, jota saa 500 eurosta 8 500 euroon. Laina ei vaadi vakuutta tai pääomaa, riittää että Svea hyväksyy sinut lainanhakijaksi. Takaisinmaksuaika lainalle on 10 vuotta eli sen kanssa ei tule kiirettä.

Suosittelen palvelua, sillä itse täytin hakemuksen heidän kotisivuillaan ja lainahakemukseni hyväksyttiin. Sain postissa hakemukseni takaisin, lainan lainaehdot ja jopa lyhennysohjelman, mikä sinänsä kyllä oli masentavaa, mutta kaipa se on hyvä nyt jo tiedostaa, että laina täytyy maksaa myös pois.

Nyt on sitten kuitenkin lainarahalla varattu matka Bulgariaan. Tarkoitus on käydä myös Turkin puolella visiteeraamassa, sillä tarvitsen vatsatanssiharrastustani varten lannehuivin sieltä. Pari kurssikaveriani oli ostanut paikallisilta siellä ja täytyy sanoa, että ne ovat aivan eriluokkaa kuin mitä Suomessa myytävät. Yritän myös päästä Turkissa katsomaan Karsilama-tanssia, jossa yhdistyy vatsatanssi ja mustalainen tanssi. Tanssi on 9/8 – rytminen tanssi, joka tekee siitä harrastajalle hyvin mielenkiintoisen seurata.

Turkkilaisen tanssin tunnistaa niukasta puvustuksesta, kengistä ja zillien soitto, joka on erittäin kovaäänistä. Zilli onkin tärkeä osa turkkilaista vatsatanssia. Turkkilaisessa tanssissa hameet ovat lyhyet, jotta sääret näyttävät mahdollisimman pitkiltä, ja näin kengät näyttävät mahdollisimman hyviltä.

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Mitä on laatutakuu?

Monet yritykset markkinoivat itseään luotettavina ja rehellisinä alan toimijoina. Tyytyväisyystakuu –termi näkyy monissa elintarvikkeissa ja kulutustavaroissa. ”Ellet ole tyytyväinen, saat rahasi takaisin.” Mitä tyytyväisyys- ja laatutakuu tarkoittavat?
Ensin kuluttaja siis määrittelee, että joku tavara on hänen mielestään puutteellinen tai sen ominaisuudet eivät ole sitä, mitä hän niiden toivoi olevan. Sitten tavarasta tai palvelusta tehdään reklamaatio yritykselle. Tai no sen tekevät ne aktiiviset kuluttajat, jotka myös kehtaavat ravintolassa kritisoida maksamaansa ruokaa, jos kokee sen laadun heikoksi.

Reklamaatio tehdään tavallisesti postitse tai sähköpostitse. Monista tuotteista löytyy ohjeistus reklamaation tekemistä varten. Mikäli reklamaatio koskee tavaraa tai elintarviketta, täytyy tuote usein palauttaa toimipaikkaan ja tästä koituu postituskuluja kuluttajalle.
Joka tapauksessa itse yritys määrittelee loppujen lopuksi onko tuotteen laatu heikkoa eli kuluttajan kokemuksella ei oikeastaan ole sen suurempaa merkitystä. Selvemmin tämä käy ilmi jos tuotteen sijaan reklamoidaankin palvelusta, joka koetaan usein hyvinkin subjektiivisesti. Oma kokemukseni on se, että vaikka tuote on selvästi vioittunut, tehtaalla keksitään aina joitain järkeviä selityksiä ja näin tuotteesta vastaavat eivät koskaan myönnä tuotteensa virheellisyyttä. Reklamaation tehneelle lähetetään noin 5 euron lahjakortti ja kaunis kirje sepustuksineen. Harvat yritykset edes kiittävät reklamaation tekemisestä.

”Jokainen Pirkka-tuote on tutkittu ja turvallinen. Siksi voimme luvata sinulle tyytyväisyystakuun. Mikäli et ole tyytyväinen ostamaasi Pirkka-tuotteeseen, voit palauttaa sen kahden viikon kuluessa mihin tahansa K-ruokakauppaan kassakuitin kera ja SAAT RAHASI TAKAISIN”. Kuka säästää kassakuitteja kahden viikon takaa? Varsinkaan ruokakauppakuitteja.. Ymmärrän sen jos tuotetta myy monet ketjut, mutta esim. Pirkan ollessa kyseessä, sitä myy ainoastaan K-ruokakaupat. En tiedä onko taustalla sitten kauppiaan pelko siitä, että joku alkaisi tehdä rahaa ostamalla tuotteen alennusmyynnistä ja sen jälkeen palauttamalla tuotteen täysihintaisena. En usko kuitenkaan kenenkään olevan niin aikaansaava, että tekisi rahaa tällä tavalla.

Tyytyväisyystakuu ja laatutakuu –termit vilisevät yritysmaailman kielenkäytössä. Jotkut ovat menneet vieläkin pidemmälle ja laittaneet sen jo yrityksen nimeksikin: Laatutakuu. Jostain tämä kertoo, mutta en ole lainkaan varma siitä, kokeeko tai saako kuluttaja parempaa laatua, jos tuotteelle on laatutakuu. Eikö laatutakuu kerro itse asiassa paremminkin siitä, että kauppias on jo määritellyt tuotteen laadukkaaksi ja asiakkaan reklamaatioita ei oikeastaan kaivata.